Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Tiede ja teknologia

8.10.2026 04:31 ・ Päivitetty: 8.10.2026 04:42

WWF: Tiikeri on välttänyt sukupuuttoon kuolemisen

iStock

Tiikerit, sinievätonnikalat, savanninorsut ja vihreät merikilpikonnat näyttävät elpymisen merkkejä, kertoo ympäristöjärjestö WWF.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

WWF:n julkaiseman uuden Living Planet -indeksin (LPI) mukaan selkärankaisten villieläinpopulaatiot pienenevät yhä.

Vuodesta 1970 lähtien indeksin seuraamat nisäkkäiden, lintujen, kalojen, matelijoiden ja sammakkoeläinten populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 73 prosenttia.

Noin puolet populaatioista on kuitenkin vakaita tai kasvussa, vaikka kantojen kasvu jää kokonaisuudessa maailmanlaajuisen keskiarvon laskennassa toisten alueiden suurempien menetysten varjoon.

LPI-raportin mukaan tiikereitä oli luonnossa jäljellä vuonna 2010 noin 3 200, ja laji oli matkalla sukupuuttoon. Viime vuoteen mennessä niiden määrä oli kuitenkin kasvanut noin 5 700:aan.

Atlantin ja Tyynenmeren sinievätonnikalan ja vihreän merikilpikonnan kannat ovat myös vahvistuneet. Etelä-Afrikan norsujen kannat ovat vakaita tai kasvussa monissa paikoissa, joissa paikalliset yhteisöt hoitavat maita.

LAJIEN ELPYMINEN kertoo WWF:n mukaan siitä, että taantuminen on mahdollista pysäyttää suojelutyöllä. Suunnanmuutos voi kuitenkin kestää vuosikymmeniä.

- Vuonna 2025 vihreä merikilpikonna nousi 50 vuoden työn jälkeen ensimmäisenä merikilpikonnana erittäin uhanalaisesta elinvoimaiseksi, raportissa kerrotaan.

Ekosysteemejä heikentävät yhä muun muassa maatalouden laajentuminen, hakkuut, liikenne, rakentaminen, energiantuotanto, kaivostoiminta, ylikalastus ja salametsästys, ilmastonmuutos, saasteet ja taudit.

Indeksi mittaa 5 790 selkärankaislajin 35 803 populaation koon muutoksia pitkällä aikavälillä.

Tuorein 73 prosentin lasku ei tarkoita, että luonnonvaraisia eläimiä olisi nykyään yhteensä 73 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1970.

LPI mittaa suhteellisen runsausasteen muutoksia, ja siihen lisätään jatkuvasti uusia populaatioita ja lajeja, minkä vuoksi se johtaa asteittain edustavampaan indeksiin. Seurannassa osa alueista on ollut aliedustettuna.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU